Hammaslääkeripelko

Useimmille meistä hammaslääkärille meno ei ole kovin hauskaa. Mutta joillekin se aiheutta enemmän tai vähemmän voimakasta pelkoa. Sen tähden tällaisten henkilöiden kohdalla tavanomaisetkin hammaslääkärin hoitorutiinit vievät kauemmin aikaa.

• Noin 25% kaikista aikuisista on hermostuneita hampaiden hoidon yhtydessä, mutta voivat ponnistelemalla hallita tilanteen useimmissa tapauksissa.
• 10%:lla kaikista aikuisista on kyse pelosta, joka näkyy sekä fyysisinä merkkeinä (jännityksenä, hikoiluna, sydämen tykytyksenä) että psyykkisenä lamaantumisena.
• Noin neljällä prosentilla kaikista aikuisista kyse on varsinaisesta „odontofobiasta“ – kauhunsekaisesta hammaslääkäripelosta. Se on hyvin voimakas ja järjenvastainen pelkoreaktio, johon liittyy ysein se, että hammaslääkärillä käyntiä vältetään pitkän aikaa, ettei saa mentyä hammashoitoon, mikä taas johtaa suun ja hampaiden huonoon kuntoon ja pitkälle edenneisiin hammasvurioihin.

Jossaikin tapauksissa hoitoon liittyvään kauhunsekaiseen pelkoon kuuluu muita psykologisia ongelmia, joihin liittyy muita pelon muotoja, depressiota ja persoonallisuuden häiriöitä. Nämä vaativat usein pätevän terapeutin johdolla käytävää keskusteluterapiaa.

Monia pelko- ongelmia voi kuitenkin välttää, jos hammaslääkäri pyrkii suorittamaan hoidon kivuttomasti.Kivuton hoito edellyttää kahte seikkaa: hyvä puudutustekniikkaa ja rentoa potilasta.

Pintapuudutus, joka on usein voidemainen, vähentää injektioneulan pistosta aiheutuvaa tuntemusta. Kipeää puudutusneulalla pistettäessä tekee puudutusaineen paine, ja hitaalla pistoksella painetta voidaan pienentää.

Rentoutumisreaktio: voit opetella „rentoutumistapoja“. Toisin sanoen potilaana voit oppia jakamaan huomion sen välillä, mitä suussa tapahtuu ja miten saat pidettyä kehosi rentona. Tämä vaattii usein pientä harjoittelua ennen hoitoa. Rauhallinen syvä hengitys vatsan pohjasta on helppo menetelmä tätä tarkoitusta varten.

Hammaslääkärin kanssa keskusteltaessa on muistettava:

• Esitä kysymyksiä. Myös hammaslääkäriltä säästy aikaa pitkällä tähtäimellä, jos olet tehnyt odotuksesi selviksi ja etukäteen.
• Sovi asioista tarkasti. Esim selityksistä kuten „ nyt sinä teet näin ja näin ja minä teen näin ja näin“ pidetään myös kinni.
• Pelon voimistuminen on merkki siitä, että sinulla on tarve sanoa jotakin. Pyydä saada pitää tauko.

On myös huolehdittava siitä, että saat hoidon kulusta riittävän selituksen, ennen kuin hammaslääkäri ryhtyy toimiin. Pelosta huolimatta hammaslääkärillä käynti voi olla myönteinen kokemus, jos siihen on valmistautunut. Molemminpuolinen kontakti ja hyvä kommunikaatio ovat ensi askeleita potilaan ja henkilökunnan väliseen luottamukseen.

Teksti: Rod Moore, hammaslääkäri, fil, tri. Hammaslääkäripelon tutkimus- ja hoitokeskuksen johtaja, Hammaslääketieteen laitos, Arhusin yliopisto, Tanska